Segan Dreamcast ilmestyi vuoden 1999 lopussa, mutta pelitarjonta oli vaatimatonta, vaikka pari nautinnollista esitystä löytyikin (Soul Calibur, Crazy Taxi, Metropolis Street Racer). Varsinkin kunnon fudis- ja lätkäpelit loistivat poissaolollaan. Segasta tuskin tulee olemaan tulevaisuudessakaan vastusta Microsoftille ja Sonylle. Koska moni kuitenkin pääsi näkemään, mihin toisen sukupolvet konsoli pystyivät, oli odotukset kovilla Playstation kakkosen osalta. PS2:sen prosessorin kellotaajuus on 295 Mhz, muisti 32 Mt ja piirtonopeus 75 milj. polygonia sekunnissa verrattuna Dreamcastin tehoihin 200 Mhz, 16 Mt ja 3 miljoonaa polygonia sekunnissa. Tällaiset luvut antoivat lupauksia paremmasta, vaikka eivät olekaan aivan vertailukelpoisia.

Julkaisupäivänä onnekkaimmat saivat konsolinsa, vaikka muistikortti ja dualshock 2 -lisäohjain jäivätkin saamatta ja ne löytyivätkin maahantuojan varastoista vasta viikko julkaisun jälkeen. Onneksi vanhat ohjaimet käyvät uuteen, siinä missä pelit ja muistikorttikin, tosin uusi muistikortti toimii nopeammin. Muut vanhat lisälaitteet toimivat vaihtelevalla menestyksellä. Ohjain ei eroa vanhemmasta oikeastaan ollenkaan, joka tuskin oli kenellekään yllätys. Analogiset näppäimet, joiden pitäisi reagoida kuinka kovaa nappulaa painaa, tuntuivat lähinnä huijaukselta.



Tuttua ja turvallista pelirintamalla

PS2:sen pelimyynti on ollut hivenen nihkeää varsinkin Japanissa ja syy on selvä. Parhaimmat pelit ovat suurimmaksi osaksi jatko-osia ja tulevat huippupelit kuten Metal Gear Solid 2 ja GT3 jatkava jatko-osien jatkumoa. Japanissa tosin moni osti Playstation kakkosen DVD-soittimeksi, kun Suomessa, jossa ostetaan pelejä innokkaammin, ostettiin PS2:nen pelikoneeksi.



Pelivalikoima paranee nykyisestään

PlayStation 2:lla nähdään mm. Ridge Racer V, Tekken Tag Tournament ja Fifa 2001. Näistä kaikista voisi sanoa sen, että jos pidit aikaisemmista osista, hullaannut näistä. Jos et pitänyt, nautit korkeintaan grafiikan kauneudesta. Fifa on pleikkaripeleistä aina ollut monen ehdoton arcade-fudis-suosikki ja moni tulee hakkaamaan tätäkin kaveriensa kanssa lukemattomat illat. Maalivahtien älykkyyttä on paranneltu, silmä nauttii kauneudesta ja pelattavuus on huipussaan. Pelin kaksinpeliin ei voi kyllästyä, toisin kuin yksinpeli, joka ei oikein tarjoa vastusta.

Namcon Tekken Tag Tournament on myös peli, jota vääntää kuin hullu, kunnes on saanut kaikki lisäoptiot käyttöönsä ja vielä sen jälkeenkin. Tässä pelissä tosin taustat häviävät Dreamcastin Soul Caliburille ja DOA2:lle. Ridge Racer V on hyvä ajopeli, jonka ruudunpäivitys on kaunista katseltavaa, mutta jokin koukku vain puuttuu. Radoista ja sen maisemista joku osuvasti netissä sanoi: "pretty lame", eli ei paljoa hurraamisen aihetta. Viisaampi on jäädä odottamaan GT3:sta, jota moni pääsi testaamaan Gameworld-messuilla.


Siinä huomaa PS2:sen yhden vahvuuksista, kauniit valaistukset. Autot ovat herkullista katseltavaa ja ah, ne radat. Kaiken kaikkiaan PS2:sta ei ole vielä saatu niitä tehoja irti, mitä se pitää sisällään. SSX snowboarding kaikesta älyttömästä hehkutuksesta huolimatta, ei ainakaan demon osalta, tehnyt mitään ravistelevaa vaikutusta, vaikka aivan mainiolta peliltä vaikuttikin.

DVD-elokuvat ja kannattiko siitä maksaa niin paljon?

Entä se niin kuuluisa DVD-elokuvien katselumahdollisuus? Pahat kielet haukkuvat kuvanlaatua huonommaksi kuin yhdessäkään Sonyn markkinoilla olevassa mallissa. Aidan takaa väitetään, että sen pääprosessori (Emotion Engine) purkaa kuvaa tehokkaammin kuin mikään DVD-koneen MPEG2-piiri. Voisi siis jopa olettaa, että PS2 on parempi leffankatselussa kuin normaali DVD-soitin.

Tosiasia kuitenkin on, että PS2 tukee sekä Dolby Digital- että DTS-ääntä. Toisin kuin Japanin versiossa, ajurit ovat itse raudassa ja ne voi tarvittaessa päivittää, jos DVD-tekniikka muuttuu. DVD-soittimen kuvanlaatu on kaikista pahoista puheista huolimatta erittäin mainiota, vaikka se tuntuu reagoivan vähän liian herkästi naarmuihin, joita esim. vuokraamoista lainatut DVD-levyt ovat täynnä. Hivenen myös ilman kunnollista langatonta kaukosäädintä ahdistaa, mutta kaikki eivät varmasti viitsi pulittaa ohjainkapulasta paria sataa markkaa. PS2 häviää tulevalle Xboxille siinä, että PS2:ssa on maakoodit. Tämä tietää pleikkarin omistajalle modien kanssa puuhastelua ja Japanin versioon tällainen on jo kehitettykin.

Sonyn ensimmäinen floppi?
Huolimatta ohjaaja David Lynchin hienoista pleikkarimainoksista, on Sony ryssinyt PS2:sen julkaisun aika taidokkaasti. Suomen erä loppui kesken heti kättelyssä ja uutta erää saadaan odottaa. Tästä joutuvat kärsimään potentiaaliset PS2:sen ostajat, jotka saattavat kiukuspäissään ostaa kilpailevan tuotteen. Silti, vaikka monet ovat jo nyt käyttäneet yli 4000 mk koneeseen ja peleihin, tuntevat he varmasti olonsa tyytyväiseksi ja hakkaavat ohjainta sormet mobilatilla päällystettyinä.

Kannattaako vehjettä ostaa?
Vaikka PS2:nen ei ole täydellinen pelikone, silti jos sinulla on ylimääräistä rahaa taskun pohjalla pyörimässä ja sinulla ei ole DVD-soitinta, kipin kapin varaamaan omasi. Sonyn DVD-soitin on kelpo laite ja PS2:sen pelivalikoima tulee olemaan konsoleista näillä näkymin laajin. Konsolille on maailmanlaajuisesti tällä hetkellä kehitteillä n. 270 tuottetta. Seuraavan vuoden puolella julkaistavien pelien parhaimmistoa ovat aikaisemmin mainittujen lisäksi mm. Final Fantasy X, Wipeout Fusion, The Bouncer, Soldier of Fortune, Quake III Revolution ja jotain siinä laitteessa on, että pakko sitä on rakastaa. PlayStation 2 ei kuitenkaan ole täydellinen pelikonsoli ja vaihtoehtoja löytyy. Pitkällä aikavälillä kuitenkin itse pelit päättävät pelikonsolin tulevaisuuden.