Waiting Max is Payne
 |
| Maxin yrmeä naama on digitoitu pelin käsikirjoittajalta - Sami Järveltä. |
Jo vuodesta 1997 lähtien suomalainen pelitalo, Remedy, on kursinut kasaan elokuvamaista toimintapeliään nimeltä Max Payne. Pitkästä valmistumisajastaan huolimatta kyseessä ei kuitenkaan ole pahasti myöhästynyt peliprojekti á la Daikatana, vaan julkaisuajankohta on alusta lähtien ollut WID. (When It’s Done - Kun Se On Valmis) Remedyn pojat eivät siis ole turhia hätäilleet pelinsä kanssa, vaan Max on hiottu aikojen saatossa juuri sellaiseksi kuin he itse sen haluavat nähdä. H-hetki alkaa kuitenkin jo vähitellen olla käsillä, ja huhut puhuvatkin loppukesän julkaisusta PC:lle. Pelistä on tekeillä myös PS2- versio, jonka aikataulusta ei ole tarkempaa tietoa.
Pitkän valmistusprosessin syitä on turha spekuloida, ja hyvän tekeminen on aina työlästä, mutta Maxin kohdalla tilanteen ymmärtää tavanomaistakin paremmin. Remedy on kasannut pelin ohella oman MaxFX- pelimoottorinsa täysin tyhjästä päivittäen sitä jatkuvasti ajan tasalle tukemaan hardwarepuolen viimeisimpiä herkkuja. Pelimoottori vääntääkin ruudulle sellaista sirkusta, että heikompaa hirvittää. Samassa rakennuksessa Remedyn kanssa vaikuttavan MadOnionin suositut 3DMark testiohjelmat käyttävät samaa engineä ja jälki on kieltämättä vakuuttavaa. Itseasiassa jälki on silmät päästä tiputtavaa luokkaa, mutta jäitä hattuun, sillä 3DMarkit eivät ole pelejä ja aivan vastaavaa visuaalista tykitystä ei Maxilta sentään kannata odottaa. Kokonaisessa tietokonepelissä koneen resursseja menee nimittäin hurjasti muuhunkin, kuin pelkän näyttävän grafiikan pyörittämiseen. Laitteistovaatimukset on pyritty joka tapauksessa saamaan mahdollisimman alhaisiksi, ja esimerkiksi K7 500Mhz TNT2- näytönohjaimella pitäisi Max Paynen graafikon, Peter Hajban mukaan riittää vallan mainiosti.
Sisältöä enemmän kuin tarpeeksi
Kummastusta saattaa herättää se fakta, että esimerkiksi id software on aina tehnyt itse omat pelimoottorinsa ja silti pukannut useammankin pelin vastaavassa ajassa (n. 4 vuotta) markkinoille. Max kuitenkin eroaa simppeleistä Quakeista kuin yö päivästä ja Remedy on panostanut valtavasti resursseja saadakseen aikaan aikuiseen makuun olevan, film noir- tyylisen, synkän ja elokuvamaisen toimintapelin. Vaikutteita on surutta napsittu John Woon filmeistä ja esimerkiksi Matrixista. Tyylikkäät kamera-ajot, hidastukset ja muut vastaavat kikat maustavat Max Paynen räjähtäviä toimintaosuuksia. Myös tavanomaista monimutkaisempaan, tyylikkäiden sarjakuvien muodossa etenevään juoneen on kiinnitetty erityistä huomiota, ja pelaaja voi heittää hyvästit aikaisemmin niin tutuiksi tulleisiin “Avaruushirviöt hyökkäsivät maahan. Tapa ne!” -tehtäviin.
Max Payne on vaimonsa ja lapsensa huumerikollisille menettänyt, katkera New Yorkilainen poliisi. Saadakseen mahdollisuuden henkilökohtaiseen kostoonsa, Max liittyy DEA:n (Drug Enforcement Administration) peiteoperaatioon jossa hänen tehtävänään on soluttautua uuden Valkyr- huumeen levittäjänä toimivaan mafiaperheeseen. Kaikki ei kuitenkaan mene putkeen, vaan Maxin pomo, paras ystävä ja ainoa hänen oikean henkilöllisyytensä tietävä henkilö murhataan, ja Max lavastetaan syylliseksi. Vielä kun gangsterit saavat selville, että Max on poliisi, on soppa valmis, ja kaikki jahtaavat Maxia läpi vuosisadan pahimman lumimyrskyn vallassa olevan suurkaupungin. Maxilla ei ole mitään menetettävää, joten hän ei aio häipyä maisemista ja luovuttaa. Päinvastoin. Hän hautoo edelleen kostoa perheensä kuolemasta, ja syyllinen saa kärsiä pahimman kautta. Vaikka se olisi hänen viimeinen tekonsa.
Vain olennainen on tärkeää!
Peli tulee keskittymään olennaiseen, eli suoraviivaiseen toimintaan ja totaalisen makeisiin tulitaisteluihin. Pelissä ei siis tulla näkemään esimerkiksi uintia, köysissä roikkumista, saati tikapuilla kiipeilemistä. Remedyn tavoitteena on välttää pelaajan tyhjänpäiväistä juoksuttamista pitkin loputtomia sokkeloita, ja intensiiviset kentät onkin suunniteltu juuri sopivan suoraviivaisiksi. Tasot eivät kuitenkaan ole liian rajoittavia, vaan ne on mallinnettu tarvittavan avoimiksi, jotta pelaaja voi soveltaa erilaisia lähestymistapoja, eikä ahtaan paikan kammoakaan pääse syntymään. Luvassa on episodeihin jaettuna kolmisenkymmentä toiminnantäyteistä aluetta. Ehkäpä Max Paynen siisteimpiä ominaisuuksia on kuitenkin pelaajan mahdollisuus aktivoida eräänlainen hidastusmoodi päälle, jolloin pystyy reagoimaan paremmin tapahtumiin ja kohti viuhuviin luoteihin. Myös akrobaattiset heittäytymiset ja muut videoiden perusteelta animoidut liikkeet antavat mukavan mausteen muutenkin niin tylyyn paukutteluun.
Pikkutarkkaa, tyylikästä ja ammattitaitoista
 |
| Max Payne in action. |
Huolellisuus ja asialle omistautuminen huokuu pelin jokaisesta lävestä, ja kaikki yksityiskohdat on toteutettu äärimmäisen tyylikkäästi ja ammattitaidolla. Missään ei ole menty siitä missä aita on matalin, vaan pienimmätkin asiat on tehty juuri niin hyvin kuin se vain on mahdollista. Ääninäyttelijöinä toimivat aidot, katu-uskottavat New Yorklaiset, joten mitään suomalaisia järkyttävine Häkkis-aksentteineen ei onneksi tässä pelissä tulla kuulemaan.
Remedyn kenttäsuunnittelijat kävivät myös valokuvaamassa paikanpäällä Isossa Omenassa kaikki pelin tekstuurit. Porukka kävi poliisisaattueen turvin taltioimassa filmille mm. Chinatownin, Bronxin, Brooklynin ja Harlemin pimeimmät kujat, pahamaineisimmat huumemörskät, metrotunnelit ja pilvenpiirtäjät. Yhteensä valokuvia kertyi yli 5000, jonka lisäksi he nauhoittivat 10 tuntia videomateriaalia! Eipä pitäisi autenttisen tunnelman aikaansaamisessa ainakaan olla ongelmia. Joku paikallinenkin oli Hajban mukaan tokaissut kuvakaappauksen nähtyään että “perhana, toihan on mun metroasema!”
Aikaisemmin Max Paynen musiikkia työsti demopiireistä tuttu Teque, mutta uusimman huhun mukaan suomalaisen metallibändi Waltarin keulahahmo Kärtsy olisi kiinnitetty kyseiseen hommaan. Remedy on vahvistanut tiedon ulkopuolisesta muusikosta, mutta nimet ovat vielä virallisesti hämärän peitossa. Hra Paynelle ei selvästikään kelpaa kuin paras, ja hyvältä vaikuttaa Remedyn linja tälläkin saralla!
Jos on musiikkipuoli kondiksessa, niin näyttäisivät olevan myös tuliluikut ja niiden ammukset. Aseiden mekaniikka on animoitu realistisen pikkutarkasti ja tyhjät hylsyt lentelevät pitkin lattioita kesken kiivaan taistelun. Myös luodit ovat juuri sellaisia kuin niiden pitääkin, ja esimerkiksi haulikon jokainen hauli on erillinen objekti. Vauriomallinnus on tästä johtuen realistisen tarkkaa, ja viholliset kärsivät juuri oikeista kohdista asianmukaisine animaatioineen. Tässäkään Remedy ei mene kuitenkaan liiallisuuksiin, ja irtoavat raajat jäävätkin (onneksi) Soldier Of Fortuneen. Aseistus tekee myös asianmukaista jälkeä ympäristöön, eikä taistelun tauottua tuhoutunutta tannerta enää välttämättä tunnista entisekseen. Partikkelitekniikalla toteutetut arkkitehtuurin tuhoutumisefektit ovat upean näköisiä ja on varmasti yksi Max Paynen odotetuimmista yksittäisistä ominaisuuksista.
Vihollisten keinoäly tulee olemaan muun pelin tavoin viimeisintä huutoa, sillä pelin kenttäsuunnittelijoilla on ollut täysin vapaat kädet tehdä vastustajista juuri sellaisia kuin he ovat halunneet. Tämä tarkoittaa sitä, että Max Paynen viholliset eivät toimi minkään monimutkaisen line-of-sight- algoritmin mukaan etsiessään esimerkiksi suojaa, vaan kaikki käyttäytyminen on ennalta määrätty kartan rakenteesen monimutkaisilla triggereillä ja waypointeilla. Esimerkiksi Half Lifen mustanpuhuvien ninjatypsyjen fiksu tekoäly oli toteutettu saman tyylisellä metodilla, joten hyvää taitaa olla luvassa. Ja mikä parasta, pelin mukana tulevilla editoreilla kuka tahansa voi suunnitella omia vihollisten käyttäytymismalleja.
Editorit kylkiäisenä
Remedy tukee MOD-yhteisöä antamalla pelin mukana kaikki tarvittavat editorit, joten asiaan vihkiytyneet voivat alkaa suunnitella omia seikkailujaan Maxin pään menoksi. Editoreja on kehuttu tehokkaiksi, mutta samalla myös kaikkien aikojen helpoimmaksi käyttää. Pelin julkaisun jälkeen netistä löytyy siis pommin varmasti uutta pelattavaa niin paljon kuin sielu sietää. Toisaalta, parempi löytyäkin, sillä moninpeliä MP:ssä ei tulla näkemään. Remedyn editoreilla pystyy pelkkien kenttien lisäksi loihtimaan myös partikkeliefektejä, animaatioita ja objekteja. Mikään ei siis ole rajoittamassa pelaajien mielikuvitusta.
Esirippu raottuu
Uutisia, kuvamateriaalia ja tietoa Remedyltä on tippunut kitsaasti, sillä koko peliprojekti on ollut tarkoituksella mediapimennossa jo hyvän aikaa. Mystinen, kaiken peittävä esirippu on kuitenkin jo pikkuhiljaa raottumassa, ja pelistä julkaistiin hetki sitten kourallinen uusia kuvakaappauksia. Tulevilla E3-messuilla tällä hetkellä alfa-versiossa olevaa peliä on luvattu esitellä ”lähes valmiissa muodossaan” ja saattaapa esillä olla uutta videomateriaaliakin. 3D Realmsin George Broussardia siteeratakseni “Max Payne is coming for you… soon!” Pitkä odotus näyttää vihdoinkin olevan loppusuoralla. JESS!
Katso Max Payne -videoLinkkejä:Teppo Lähtinen
Peliplaneetta.net
