PC-pelimaailma on täynnä vakavasti otettavia ja himotarkkaan todellisuuden toistamiseen pyrkiviä autosimulaatioita. Laaja tarjonta kattaa niin formulaa, rallia, rata-autoilua kuin rapakontakaista Nascariakin. Parhaat niistä ovat kieltämättä todella loistavia pelejä, mutta mitäpä PC-pelaaja tekeekään kun yhtäkkinen vauhdinnälkä pistää kaasujalan vipattamaan minuutin varoitusajalla, eikä hyllystä löydy kuin tunteja kestävää siivekkeiden, rengaspaineiden ja aika-ajosäätöjen viilaamista vaativa formulasimu pari vuotta vanhoilla kuskitiedoilla?
Genre konsolien kourissa
 |
| Ajotuntuma on jotenkin puuduttavan tunnoton. |
Gran Turismot, Burn Outit, Project Gotham Racing ja muut ehdottoman loistavat autopelit ovat jostain ihmeellisestä syystä pesiytyneet tiukasti vain konsoleille. Onneksi aikojen saatossa jo klassikoksi muodostunut Need for Speed -pelisarja on sentään yrittänyt ylläpitää edes jonkintasoista genren tarjontaa myös PC-puolella. Varsinkin viimeisin, pelkästään Porscheihin keskittynyt NFS oli suorastaan loistelias peli. Siksipä nyt markkinoille pulpahtanut Need for Speed - Hot Pursuit 2 onkin ollut kovan odotuksen kohteena. Pitkästä aikaa taas helpotusta PC:llä pelaavien heitteille jätettyyn vauhdinnälkään.
Kilpaa poliisein tai ilman
Pelimuodot jakautuvat nopeasti huristeltavien pika-ajojen lisäksi maksimissaan kahdeksan hengen moninpeliin, yksittäisiin haasteisiin sekä hieman laajempiin Hot Pursuit- ja Championship -tehtäväsarjoihin. Yksittäisiä haasteita voi ajaa joko tavallisena yhden radan käsittävänä kilpa-ajona, takaa-ajomoodissa poliisina, pudotuskisana, jossa jokaisen kierroksen jälkeen viimeinen ajaja tippuu putoaa pelistä, useamman kisan käsittävänä turnauksena tai vapaa-ajona. Mukaan rataa kiertämään voi halutessaan ottaa myös poliiseja sekä siviililiikennettä.
 |
| Isoja hyppyjä herkutellaan ulkopuolisin Matrix-tyylisin hidastuksin. |
Pelin varsinaisen sisällön tarjoavat Hot Pursuit- ja Championship -pelimuodot koostuvat molemmat noin kolmenkymmenen puumuotoisesti etenevän tehtävän sarjasta. Ensin mainitussa kisataan epäreilun nopeita ja yliaggressiivisia, sekä tuskaisaan palopommeja tiputtelevaan helikopteriin turvautuvia täysidiootteja poliiseja pakoillen, jälkimmäisen keskittyessä perinteisempään kilpa-ajoon. Tehtävien vaikeustaso on kovimmillaankin korkeintaan kohtuullinen, eikä niiden läpäisy vaadi kummoistakaan panostusta.
Menestyksen mukaan pronssisilla, hopeisilla tai kultaisilla mitaleilla palkitsevat tehtävät käsittävät yleisesti ottaen tietyllä autolla tarkan aikarajan puitteissa selvitettäviä tieosuuksia, tavallisia tai pudotuspelikisoja sekä turnauksia. Mitalien lisäksi pelaaja saa onnistuneesta tehtävästä palkinnoksi myös pisteitä, joilla yksittäisiin haasteisiin voi ostaa lukittuna olevia monipuolisempia ratoja ja nopeampia unelma-autoja.
Kaikki tiet vievät maaliin
Pelissä on 12 neljään eri maisemaan (kuusimetsä, ruskan värittämä vuoristo, trooppinen tulivuorisaari ja välimeren rannikko) jakautunutta rataa, jotka kaikki voi halutessaan ajaa myös peilikuvana tai väärinpäin. Vuorokaudenajan tai säätilan vaihteluita ei valitettavasti ole tarjolla. Ratojen vähäistä määrää kompensoi kuitenkin niiden valtava laajuus ja paikoin hämmentävä monisäikeisyys, sillä erilaisia reittivaihtoehtoja on runsaasti ja kierto- sekä oikoteitä löytyy lähes jokaisen mutkan takaa. Valitettavasti ajoradan reunat ovat jälleen täynnä läpipääsemättömiä penkereitä, pensasrivistöjä, kivikkoja ja ärsyttäviä näkymättömiä seinämiä, joten vapaasta ajelusta unelmoinnin voi jättää edelleen sinne haaveilun asteelle.
Homma hanskassa - hanska hukassa
 |
| Poliisihelikopteri tiputtelee ärsyttäviä palopommeja tielle. |
Autopeli kuin autopeli joko kaatuu tai kukoistaa sen tarjoaman ajotuntuman perusteella, ja uusimmassa NFS:ssä tatsi on valitettavasti jotenkin hötöisen leijuva ja samalla kuitenkin epämääräisen suoraviivainen - kuin kiskoilla kulkisi, eikä autojen renkaat tunnu pureutuvan asfalttiin tarpeeksi mehevästi. Irtonaisesta fiiliksestä huolimatta tehokkaintakaan urheiluautoa ei saa lähtemään hanskasta vaikka kuinka yrittäisi. Ns. paskaringin pörräyttäminen sentään onnistuu ainakin puolittain kun kovasti jaksaa yrittää, mutta silti autojen ohjaaminen on jotenkin tukkoista eikä läheskään niin hauskaa kuin esimerkiksi Project Gotham Racingissa.
Puuduttavaa tuntumanpuutetta korostaa vielä menopelien ikävän tunnoton ja lässy vahinkomallinnus. Konepelti saattaa hieman alkaa repsottaa ja pelti lommoutua, mutta tämäkin tapahtuu vasta ehkä kymmenennen satavauhdista kallioleikkaukseen vedetyn nokkakolarin jälkeen. Edes ikkunoita ei saa säröille, säpäleistä nyt puhumattakaan. Irtoavista osista ei kannata edes uneksia.
Vaikka fysiikkamalli on sinänsä ihan riittävän pätevää kamaa ja autot paiskoutuvat yhteentörmäyksissä yleensä melko mallikkaasti, ei kolareissa ole kunnollisen vahinkomallinnuksen ja lentelevän irtoryönän puutteen vuoksi lainkaan tarvittavaa potkua. Kun oman auton saa kaiken kukkuraksi jo kolarin jälkeisen ilmalennon aikana pelkkää reset-nappulaa nopeasti tökkäämällä silmänräpäyksessä takaisin keskelle tietä ja vielä sopivan alkuvauhdin saattelemana, ei kuolettavista ja hirvittäviä pelkotiloja aiheuttavista kolareista ole tietoakaan. Mitä sitten jos ajan 300 km/h nokkakolarin turistibussin kanssa kun kerran yhtä nappia painamalla matka jatkuu vauhdin hädin tuskin hidastuessa?
Kohtuugrafiikka pistää koneen polvilleen
 |
| Maisema piirtyy kauas ja on parhaimmillaan todella näyttävää. |
Vaihtelevatasoinen grafiikka on keskimäärin kohtuullista, mutta varsinkin huippuyksityiskohtaiset, kiiltelevät ja ympäristöä heijastavat autot ovat jotain niin hienoa, että harvemmin on tullut muissa peleissä vastaavaa nähtyä. Ratavarsien maisemat vaihtelevat hengen salpaavista postikorttinäkymistä oudon kulmikkaisiin ja räikeisiin rävellyksiin. Käytetty väripaletti ja valaistus on enimmäkseen hillityn luonnollista ja radat ovat muutamia härskejä ylilyöntejä lukuun ottamatta melko todellisen näköisiä. Pelinäkymä myös piirtyy mukavan kauas luoden maisemiin onnistuneesti avaraa tilan tunnetta.
Valitettavasti Need for Speedien ainainen perisynti, eli maisemien häränpyllyä heittävät mittasuhteet ovat jälleen kiusaamassa pelaajaa. Pelikuvakulmiakaan ei löydy kuin muutama järkevä, eikä esimerkiksi kunnollista kojelautanäkymää ole lainkaan tarjolla. Toisaalta erilaisia kamerakulmia löytyy enemmän kuin tarpeeksi kunhan peli innostuu ihastelemaan pitkiä hyppyjä ja kovia mällejä pyörivän Matrix-tyylisen kameran ja hidastuksen voimin. Ajorytmille voi siinä vaiheessa sanoa hei hei ja pelti kolisee. Onneksi nämä saa kytkettyä pois päältä.
 |
| Kojelautakuvakulmaa ei ole. Tämän lähemmäksi ei pääse. |
Vaikka NFS - HP2 näyttääkin graafisesti kohtuullisen asialliselta, se pelittää todella tukkoisesti ja ehdottomasti huonommin kuin sen ulkoasu antaisi ymmärtää. Ruudunpäivityksen nykiminen ei tunnu riipuvan oikein mistään, sillä vaikka tarkkuuden ja yksityiskohtaisuuden asettaisi minimiin, tipahtelee grafiikanpiirtotahti silti silloin tällöin ja vielä täysin sattumanvaraisesti aivan pelattavuuden rajamaille. Varsinkin tarkkuutta ja nopeita refleksejä vaativissa autopeleissä tasaisen korkea ruudunpäivitysnopeus on ehdottoman tärkeää ja siksi tämä osa-alue nakertaakin Need for Speed - Hot Pursuit 2:sta irtoavaa peli-iloa dramaattisesti.
Ongelma ei todennäköisesti ole konekohtainen, sillä testasin peliä oman masiinani lisäksi kahdessa muussa nykymittapuulla erittäin tehokkaassa PC:ssä samoin häkellyttävän masentavin tuloksin. Peli on julkaistu myös kaikille uusille konsoleille, ja ainakin GameCube-versio pätkii PC-version tapaan anteeksiantamattomasti.
Kaikesta huolimatta
Mikäli EA pystyy korjaamaan pelin yliampuvat tehovaatimukset päivityksellä ja olet vauhdikasta autopeliä vaille, ei uusin NFS ole puutteinenkaan mitenkään toivottoman kamala tekele, jotenkin vaisu vain. Valitettavasti konsoleille on tarjolla kuitenin niin paljon parempia kaahailuja, ettei tämä tuntunut oikein millekään. Sitäpaitsi PC:lläkin esimerkiksi NFS - Porsche Unleashed on huomattavasti pitkäikäisempi ja viihdyttävämpi, joskin reippaasti rumempi vaihtoehto vauhdinnälkään. Paremman puutteessa parin illan ratoksi, kunhan koneesta vain löytyy enemmän potkua kuin maailman kaikista karateleffoista yhteensä.
Need For Speed - Hot Pursuit 2 -demoTeppo Lähtinen
Peliplaneetta.net
