Ensin lentokoneet - nyt myös junat
Microsoft on pelirintamalla kautta aikain tunnettu pikkutarkoista simulaatioistaan parhaiten. Viime vuosina sen toimesta on julkaistu paljon muutakin peligenreä kuin simulaatioita, mutta tällä kertaa yhtiö palaa tutuimmalle alueelle tai ainakin sinne päin. Nyt ei tosin simuloida lentokoneella lentämistä vaan tällä kertaa pitäydytään tiukasti maan kamaralla ja yritetään pysyä raiteilla.
Junia ja rautateitä on käsitelty peliaiheena ennenkin. Käytännössä etenkin kaupallisesti menestyneet pelit ovat painottuneet kuitenkin rakentelu- ja business -strategiointiin, kuten esimerkiksi Railroad Tycoon -peleissä. Historia tuntee myös muutaman simulaation, mutta kun aiheesta tehtävään tuotteeseen laitetaan nimen osiksi Microsoft sekä Simulator, voidaan jo odottaa jotakin antaumuksella tehtyä, mikäli peli vähääkään on sukua Flight Simulator -sarjalle. Aluksi tulee naureskeltua huvittuneena, että miten junan ajamisesta voi tehdä pelin? Ajatuksissa pyörii myös, että junallahan mennään vain kiskoja pitkin - ei siis voi olla kovin monimutkaista, eihän? Todettakoon heti, että aliarvioiva huvittuneisuuteni loppui lyhyeen. Veturin kuljettaminen vaatii taitonsa ja osaamisensa, niin oikeassa elämässä kuin tässä pelissäkin.
Veturinkuljettajan unelma
 |
| Menkäähän pois alta. Tästä näkymästä on paras ajaa. |
Aiheen ollessa niinkin laaja kuin rautatiet ja junat, on toki selvää, ettei peli voi kaikkia miellyttää, eikä ainakaan aluksi sisältää kaikkea mahdollista. Innokkaimmat pelin odottajat lienee löytyvät junaharrastajien parista. Hekään tuskin näkemäänsä tai kokemaansa tulevat pettymään, sillä sen verran hyvin toteutetusta pelistä tässä on kyse. Joku saattaisi toivoa peliin lisää vaihtoehtoisia osia, kuten useampaa veturityyppiä tai enemmän rataosuuksia, mutta varsin onnistunut on Train Simulatorin valikoima nytkin. Peliin mallinnetut reitit ovat Yhdysvalloista, Euroopasta ja Japanista, ja niitä on yhteensä kuusi erilaista, jotka vaihtelevat luonteeltaan ja pituudeltaan sekä olosuhteiltaan. Vetureita puolestaan löytyy yhdeksän erilaista sisältäen niin höyry-, diesel- kuin sähköveturitkin. Jokainen juna on luonteeltaan erilainen, ja audiovisuaaliseen mallinnukseen on todella panostettu niin, ettei peliä juurikaan puutteista voi moittia. Jo lyhyen pelaamisen jälkeen on selvää, että kyse on laatutuotteesta, joka on asettanut ainakin mittapuun mahdollisesti tuleville junasimulaatioille. Toivomista jää pelissä toki, sillä toteutuksessa on tehty jonkinasteisia kompromisseja pelaajan eri mahdollisuuksien suhteen, mutta nytkin tarkasti viilattua pelattavaa riittää ja koko näppäimistölle on parhaimmillaan käyttöä, joten se siitä epäilyksestä ettei junasta voisi mukamas tehdä hyvää simulaatiota - Train Simulator on sellainen.
Kaunis, kauniimpi ja toimiva
 |
| Pari vaunua on jätetty perästä pois... Valitettavasti väärään paikkaan. |
Simulaattoreilta, kuten peleiltä yleisestikin oletetaan nykyisin grafiikan osalta paljon. Pelin pitäisi olla vähintään kaunis katsoa ja mielellään silmiä hivelevä. Grafiikan pitäisi myös tökkimättä pyöriä ruudulla. Train Simulator on onnistunut tässä, sillä säätöjä riittää. Minimivaatimukseksi on asetettu Pentium II 266 MHz neljän megatavun 3D-kortilla. Se todella riittää ainakin 640x480 tilassa, jossa peli on silti siedettävää katsottavaa, vaikka yksityiskohtia paljon joutuukin karsimaan. Tästä peli ansaitsee jopa kiitokset - se toimii heikommallakin koneteholla olematta ruma. Peliä odottaneiden keskuudessa syntynyt pelko tehosyöpöstä simulaatiosta on siis turha, mikäli suostuu unohtamaan liiat hienoudet. Toisaalta, grafiikka on kaikilla herkuillaan ehdottoman upeata, ja silloin vaaditaan koneeltakin paljon, mikäli haluaa junan liikkuvan sujuvasti. Vanha totuus siitä, että enempi on parempi pätee tässäkin.
Nauti maisemista
 |
| Veturin ikkunasta voi katsella vaikka taloja. |
Pelissä on riittävä määrä eri kuvakulmia niin sisältä kuin ulkoakin. Lisäksi kamerakulmaa voi pyöritellä ja katsella kuvaa sekä läheltä että kaukaa. Se todella myös kannattaa, sillä pelin hyvin mallinnetut junat ja kauniin oloiset maisemat kyllä kestävät tarkastelun siinä missä sääolot sekä vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelutkin. Yöllä lumisateessa nimittäin on aivan erilainen tunnelma pyyhkäistä täyttää häkää tunneliin kuin samaan tunneliin aurinkoisena kesäpäivänä. Junan sisälläkin sopii käydä tutkailemassa vaikkapa matkustajavaunussa savuavaa sikaria ja katsella maisemia sieltä käsin, mikäli toiminnan lomassa ennättää. Kuvittelepa keväinen junamatka höyryveturilla Itävallan Alpeilla, St. Antonista Innsbruckiin: matkasi varrella on muun muassa puita, vuoria ja pieniä alppikyliä. Kaiken tämän, ja paljon muuta, kuten radan varrella tai jopa radalla ruokailevia eläimiä voit nähdä. Maisemien lisäksi grafiikka on riittävän hienoa kaikilta muiltakin osiltaan. Esimerkiksi ohjaamossa mittareita ja vipuja riittää joka lähtöön, joista hyvin harva on merkityksetön. Yksityiskohtana mainittakoon, että ihmiset ovat vähissä, eikä junassa ketään todellakaan näy, mutta ulkona on siellä täällä joku harva ihmissielukin nähtävissä. Se tosin ihmetyttää, miksi junat sitten pitää olla näennäisesti tyhjiä kun muuten on yksityiskohtiinkin panostettu. Suoranaisia vikoja tai puutteita ei juurikaan ole grafiikassa havaittavissa, joten Train Simulator täyttää tältä osin odotukset.
Juna kolisee ja viheltää
Pelin äänimaailma on onnistunut kokonaisuus, ja täydentää hyvää visuaalista vaikutelmaa. Pelissä on saatu aikaiseksi vaikutelma mahdollisimman aidosta junamatkasta, sillä vain fyysinen perstuntuma puuttuu. Muilta osin tunnelma on luotu hyvin. Jokaisella veturilla on oma ominaisäänensä ja eri kuvakulmista ääni myös kuulostaa erilaiselta. Kiihdytykset ja jarrutuksetkin havaitsee äänissä hyvin. Mielekkäitä tausta- ja oheisääniäkin löytyy linnunlaulusta alkaen, sikäli kun niitä junassa kuulee. Aivan kritiikittömästi ei ääniin siltikään voi suhtautua. Kokonaisuutena hyväksi laskettava äänimaailma kun kaipaisi silti pientä hiomista, varsinkin kiskoäänten osalta erilaisissa mutka- ja maastokohdissa.
Hulvattomasta maisema ajelusta...
 |
| Höyryjunalla keväisiltä alpeilta alas laaksoon. |
Pelissä on pelattavaa paljon ja vaihtelevasti. Helpoimmillaan selviää vapaassa ajelussa uudehkolla sähköjunalla, kun ei ota tehtäviä eikä tarvitse suotta välittää nopeusrajoituksista ja sen sellaisesta. Senkun käännät pari vipua, lähdet liikkeelle, asetat nopeuden ja istut leppoisasti tutustumaan peliin ja maisemiin. Tämä hoituu muutamalla napin painalluksella. Tällöin peli on lähinnä kaunis ja kallis näytönsäästäjä, joten tällaisenaan se tuskin jaksaa loputtomiin kiinnostaa.
...vaativaan työhön.
 |
| Editoreilla voi tehdä itselleen pelattavaa... mikäli onnistuu. |
Vastapainoksi pelistä löytyy sitä simulaatiomaista tehtävääkin aivan riittämiin: Aikatauluissa pitäisi nimittäin pysyä, sääntöjä ja rajoituksia noudattaa, tavarat ja ihmiset saada ajoissa ja tyytyväisinä perille. Kaikki tämä toki on mahdollista, vaikkei heti aluksi juurikaan siltä tunnu. Juuri siksi, Train Simulatorissa riittää haastetta, ja pelattavaa pitkäänkin. Jokaisella reitillä on ennalta määrättyjä tehtäviä suoritettavaksi, jotka vaihtelevat muun muassa matkustajien kuljetuksesta vaunujen toimitukseen tai noutoon määrätystä paikasta tiettyyn aikaan. Tehtävien lisäksi jokainen junatyyppi on oma kokemuksensa ja höyryveturi niistä epäilemättä vaikein hallittava. Sen kanssa nimittäin riittää touhua paljon, varsinkin jos otat itsellesi kuljettajan ohella myös lämmittäjän toimen. Tällöin ei maisemien katseluun liiemmälti aikaa jää vaan täytyy todella keskittyä pelaamiseen ja tehtävään, jotta sen suorittaminen ylipäätään olisi mahdollista.
Onneksi Train Simulator antaa pelaajalleen menestyksekkään pelaamisen tueksi kiitettävästi aputoimintoja ja informaatiota pelin aikana ruudulle helpottamaan veturikuskin työtä. Pelattavuudessa on tietyt rajoitteensakin, joista reaalimaailman juniin ja työtapoihin tutustuneet eivät taatusti ole mielissään, mutta kaikenkaikkiaan junan peruuttamiseen tai suunnan vaihtoon liittyvät ongelmat eivät juurikaan häiritse - vähän kuitenkin.
Hyvä muttei täydellinen
Microsoft Train Simulator on peli, jossa on sinänsä laaja aihepiiri. Ainakaan tähän ensimmäiseen versioon (oletettavasti jatkoa seuraa) ei ole hyödynnetty koko valtavaa potentiaalia ja aktiivipelaaja ainakin alkaa kaipaamaan lisää junia piankin, vaikka nämä alkuunsa riittävätkin. Peli on näyttävä ja hyvänoloinen, mutta varsinaiseen vauhdin hurmaan sillä ei oikein tunnu pääsevän - vaativuuden ja kiireen tuntuun kylläkin ja kauniisiin maisemiin. Kuvakulmaa on yhtä jos toista, joista kuitenkin on vain pari-kolme hyödyllistä ja tarpeellista. Peli arvioi hyvin annetuista tehtävistä suoriutumisen, mutta kun pelaaja kerran aiheuttaa huolimattomuudellaan joskus oikean katastrofinkin, saisi sen myös pelissä näyttää muutenkin kuin tekstinä. Pikkuvikoineenkin peli on epäilemättä ollut odottamisen arvoinen ja on nyt lajinsa paras, ja varmaan ajan myötä kasvaa vielä monipuolisemmaksi. Pelissä on mukana editointityökalut, joka sinänsä on hyvä asia. Huonoksi ne tekee niiden epäkäytännöllisyys ja käyttäjäystävällisyyden puute.
Jarno Leinonen
Peliplaneetta.net
